Näin se viikko taas meni, eikä koneelle ole päässyt kuin nopeasti vilkaisemaan. Siksi meni näin kauan tulla raportoimaan.

Voi, mistä edes aloittaisin? Keikka oli upea. Aivan mahtava. Niinkuin Nightwishin keikoilla on tapana. Menin 2 tuntia ennen alkua jo lavan eteen odottelemaan ja neljänteen riviin pääsin. Eturivi oli kuulemma seisonut odottamassa jo 7 tuntia. Edessäni oli kaksi lasta. Suoraan sanottuna itse en päästäisin sen ikäisiä lapsia yleisöön päinsä, en todellakaan. Sinne meinaa liiskaantua itsekin, saatikka sitten pienet lapset...  Onneksi ei sattunut mitään. Eivät ne lapset paljoa mitään sieltä edes nähneet ja pidin heitä silmällä koko ajan.

Mutta minä näin hyvin, kerrankin! Sain otettua kuviakin, muutama onnistuikin :)

Mies ei kestänyt sitä tungosta ja katseli kauempaa skriiniltä. Ja Anette... Ei sitä voi kyllä mennä moittimaan. Loistava ääni,tosi monipuolinen ja kaunis, ehkä jopa parempi livenä kuin levyllä. Tai sitten hän on saanut lisää rohkeutta. Mutta ei hänellä vielä sitä esiintymistaitoa ole, mitä Tarjalla. Mutta pojat esiintyivät loistavasti. Tuntui, että Tarjan kanssa Tarja tuntui täyttäneen karismallaan koko lavan ja muut jäivät jotenkin varjoon, mutta nyt pojat pääsivät paremmin esiin, erityisesti Marco. Ja mulla ei ole mitään sitä vastaan, olen aina pitänyt Nightwishin pojista niin paljon, ja on oikeastaan vähän harmittanutkin, että suurin osa huomiosta on kohdistunut aina Tarjaan. Ja tykkäsin siitäkin, että nyt Marco hoiti puhumisen. Vaikka muutkin pojat saisivat  tulla paremmin esille.  Vähän oudolta se kyllä tuntui, kun Anette lauloi kappaleita, jotka on kuullut ennen Tarjan laulamana. Mutta ei sekään huonolta kuulostanut, vähän oudolta vain. Mutta Tuomaksen pitäisi minusta ehdottomasti tulla paremmin esille ja  puhua enemmän!

Ähh, eihän sitä tunnelmaa pysty sanoilla kuvailemaan. Itse ainakin liikutuin niin kovasti, ja olin jonkunlaisessa transsissa koko keikan, niinkuin silloin vuosia sitten, kun olin ensimmäistä kertaa Nightwishin keikalla. Tämä oli neljäs kerta.

(Tuohon kollaasiin näytti tulleen pari kuvaa useampaan kertaan.)

Ja sitten vielä:  sain Marcon plektran! Ja olen ihan onnessani :D

Se pääsi tietenkin heti kehyksiin ja seinälle.

Käsityörintamalla kaikki on edelleen kesken.