Mutta ei kauas,sillä tämä sama meno jatkuu uudessa blogissa.

Tämä blogi ei ainakaan toistaiseksi katoa minnekkään ja mahdolliset kommentit tulen varmasti lukemaan täältäkin. Mutta jatkossa kirjoittelen siis vain tuonne uuteen blogiin.

http://ihanvinksallaan.blogspot.com

Tervetuloa!

Eräässä sisustusputiikissa tuli vastaan kyltti, joka sopi meidän kotiin kuin nenä päähän. Sehän oli sitten melkein pakko ostaa.

Tuo pitää niin paikkaansa meillä, varsinkin nyt kun maa on alkanut sulaa ja rapa roiskuu.  Kössi on suihkutettava joka lenkin jälkeen puhtaaksi ja silti tassuissa ja mahanaluskarvoissa kulkeentuu sisälle käsittämätön määrä rapaa. Auringonvalo paljastaa myös ikkunoiden todellisen tilan, voi järkytys miten likaiset! Odotan jännityksellä koska Kössi alkaa vaihtaa karvaa.

Yritän kuitenkin nauttia näistä kevätpäivistä vielä kun pystyn, sillä pian allergia taas pakottaa ainakin kuukaudeksi pysymään sisällä.

Puikolla on nyt jotain tämän näköistä:

... meidän kaikkien lankaholistien yhtä lempipäivää :)

Olen tuskaillut koulutöiden kanssa, mutta on täällä neulottukin. Kerron siitä lisää sitten myöhemmin kun on jotain valmistakin.

Henna teki Kössille hienon lelun, ja me testasimme sen ääriolosuhteissa.

Tulos: Oikein kestävää tekoa :)

Kikkailin vähän kameralla ja kokeilin ottaa kuvia pitkällä valotusajalla. Tuli aika hauskoja.

Haaveilumatkallani netissä löysin aivan ihania kuvia.

Mitä luulette, montako sekuntia tuo ihana valkoinen sohva olisi valkoinen meidän asunnossa? Yksi kuolaisen kuonon pyyhkäisy, ja se olisikin sitten siinä...

Kuvat: Mari Eriksson

Kuvat löytyvät täältä.

Eikö kauniita? Ja näitä oli vielä paljon lisää. En tälläisiä haaveilukuvia ole tainnut tänne  ennen laittaakaan, mutta saatan tästä lähtien ruveta laittamaan, ajattelin että ne toisivat kivan lisän tähän blogiin.

  (Tietenkin käytän harkintaa kuvien kassa, sillä eihän minulla ole lupaa näiden kuvien käyttöön, enkä tahdo missään tapauksessa loukata ketään näitä kuvia käyttämällä. Ulkomaisissa blogeissa oli kuitenkin käytetty paljon näitä samoja kuvia, joten en usko tekeväni rikosta käyttäessäni näitä kuvia linkin kera. Tämähän on vain ilmaista mainostusta :) Jos jollain on parempaa tietoa asiasta, niin kertokaa ihmeessä.) 

Olen vannonut ettei tässä blogissa koskaan esitellä kuvaa naamastani, joka on kaukana kauniista.Nyt kävi kuitenkin niin, että piti saada kuva piposta, ja itsensä kuvaaminen oli sen verran hankalaa että ainut kuva jossa pipo näkyy edes jotenkin, on kuva jossa näkyy myös naama.

Tässä on uusi lempipiponi, MarioMyssy.

Neuloin sen 40 cm:llä numeron 5 pyöröpuikoilla SandnesGarnin Alfa- langasta. Lankaa kului ihan pikkuruisen alle 100g.

Tämä oli ihan ensimmäinen pyöröpuikkoneulomukseni, rakastuin pyöröpuikkoihin niin etten muilla enää tahtoisi neuloakaan. On ihanaa kun ajatus ei jää tavallaan kesken kuten pyöröä neuloessa sukkapuikoilla, vaan voi tehdä koko kierroksen ilman mitään keskeytystä. Ja itse malli on aivan ihana ja tosi kiva ja nopea neuloa. Neuloisin näitä heti lisää, mutta itse en tarvitse enempää pipoja ja eivät kuulemma siskonikaan, kun heiltä kysyin. Höh :/

En tehnyt pipoon mitään koristetta, mutta saatan vielä tehdäkin.

Virkkausringin Kevätsoppa- tempausta olisi vielä vähän aikaa jäljellä, mutta tiskirättimania on iskenyt tännekin. Esittelen niitä vähän myöhemmin.

Mukavaa viikonloppua! Ja kiitos blogini lukijoille, mittari on taas raksuttanut hurjasti ja mukavia kommenttejakin olen saanut. :)

Virkkausringissä alkoi Kevätsoppa- tempaus ja tällä kertaa minäkin ehdin mukaan :) Taidan olla hitaan puoloinen kun edelliset tempaukset ovat menneet sivu suun.

Lankalaatikossa on jo jonkun aikaa odottanut vyyhti vaaleansinistä paperinarua. Maanantai- iltana tartuin koukkuun ja  virkkasin siitä korin. Oli se melkoista ähertämistä ja onnistuin saamaan kolmeen sormeen suuret rakot ja nyt on sormet niin hellänä että on ilmeisesti pakko neuloa hetken ennenkuin taas pystyy virkkaamaan :P Mutta korista tuli ihan kiva ja se muutti veljeni siniseen kotiin.

Aaaaargh, ilmeisesti päivityksen yhteydessä sivulaatikosta katosi suurin osa linkeistäni.  Olen sinne aina listannut linkkejä, kun sillä tavoin löydän blogeihin itsekin helposti. Enkä ollut tietenkään ymmärtänyt kirjoittaa osoitteita mihinkään ylös. Löytäisin varmaan linkit takaisin, mutta tuo koko sivulaatikko kusee niin etten pysty lisäämään siihen mitään enkä edes luomaan uutta laatikkoa. Pöh >:(

Kaikista tekemistäni väkerryksistä vain murto- osa koskaan pääsee tänne blogiin asti. Kuvasin eilen muutaman vähän aikaa sitten valmistuneen  näperryksen, joita en aluksi meinannut täällä esitellä ollenkaan.

Päällystin kaksi kenkälaatikkoa ruusukuosisilla kankailla. Ylemmän laatikon kangas on kierrätyskeskuksesta ja alemmassa hyödynsin kahta Laura Asheyn kankaan palasta. Toiseen mahtuivat hyvin ompelulangat ja toisessa on tällä hetkellä vähän kaikenlaista.

Nämä pikkupussukat ompelin myös Laura Ashleyn kankaasta, samaa kangasta kuin alemman laatikon kannessa. Toisessa säilytetään pyykkipoikia ja toisessa on hiuspantoja ja -klipsejä.

Ja tässä on kirpparilta ostamani vanha puuhenkari, jonka koukun puuosan maalasin valkoiseksi ja sitten päällystin virkkaamalla. Virkkasin kiinteillä silmukoilla kaksi putkiloa, jotka sitten ompelin yhteen keskeltä. Lanka oli Novitan Butterfly:a. Tein vielä koristeeksi rusetin valkoisesta pitsinauhasta.

(taas on tuo otsikon keksiminen niin vaikeaa ettei voi ees ymmärtää.)

Lämmin kiitos viime postausta kommentoineille.

Käsityöt on aina vaan joutuneet odottelemaan sivummalla, kun koulutöiden parissa on yhä niin paljon tehtävää ettei mitään muuta sitten ehdi eikä suuremmin  jaksakaan. Mutta olen taas saanut nukutuksi, voimat palautuivat unien myötä ja olo on muutoinkin aika hyvä.

Ja kun käsitöistä ei kerran ole kerrottavaa, saan hyvän tekosyyn kertoa Kössin kuulumiset. Se on niin iso poika jo ja silti jotenkin ihan pentu vieläkin.Joskus tuntuu ettei älykkyys ole tainnut kasvaa ihan samaa tahtia kuin vartalo, kun tänään viimeksi Kössi jahtasi omaa häntäänsä ja melkein kaatoi koko sohvapöydän siinä samalla...

Otin taannoin kameran mukaan metsälenkille.

Kiinnostaisi tietää, mitä tuo poika nyt painaa, mutta emme ole vielä keksineet että millä konstilla tuo rötkäle punnitaan. Emme omista kuin tavallisen puntarin (vai onkos se virallisesti henkilövaaka?) eikä Kössiä pysty enää nostamaan syliin. Ollaan mietitty, että mitähän matkahuollossa tuumaisivat jos kysyisimme että saisimmeko tulla sinne koiraa punnitsemaan :D 

Viime viikon on ollut hiljaista käsityörintamalla ja niin ollen blogissakin.

En ole minnekkään kadonnut, koulussa on ollut tosi kiireinen ja työläs kurssi meneillään ja aikaa ei ole tuntunut riittävän käsitöihin koulun ulkopuolella. Inhottava unettomuuskin on taas vaivannut, ei meinannut tulla nukkumisesta mitään ja kun useampana yönä nukkuu vain muutaman tunnin niin se alkaa vaikuttaa tuohon koulunkäyntiinkin. Mutta viimeyönä nukuin taas kunnolla ja mieliala ja jaksaminenkin koheni.

Palailen blogin äären kunhan tämä kiire vähän hellittää ja ehtii taas harrastaa.